perjantai 27. huhtikuuta 2018

Tico 8v, elämän aikajana kuvina


Kaikki alkoi vuonna 2010 kun vuosien kinuamisen jälkeen äiti osti Ticon meille. Kuvassa Tico ekana päivänä uudessa kodissa,  n. 4-5 kk ikäisenä. Olin maailman onnellisin 13-vuotias. 


Tottakai innokkaan koiratytön piti heti päästä kaikenmaailman harrastuksiin koiran kanssa, ja koiranäyttelyt olivat luonteva tapa aloittaa. Kuvassa pentunäyttelyssä Turussa tammikuussa 2011.


Pahin koirakuumehan alkoi, kun lapsuudenystäväni Jenny oli saanut myös oman koiran ennen minua, kuvassa näkyvä (ylikasvuinen)sheltti. Se, ja kuvan toinen koira ovat olleet Ticon nuoruudessa paljon läsnä.


Muistelen ylläolevaa kuvaa huvittuneella fiiliksellä. Tää on maailman nolointa,mutta sain jonkun omituisen aivopierun ja erään mätsärin yheydessä huomasin, että on myös möllitoko-kisa. En oikeasti edes kunnolla tiennyt mitä toko on, mutta se vaikutti mielenkiintoiselta ja ilmoittauduin toki mukaan. Koirahan osasi istua ja melkein seurata kahden metrin päässä, eikö se riitä? Lopputuloksen voitte kuvitella mielessänne..


Tässäkin Ticoa on raahattu ties mihin tapahtumiin. Tämä taisi olla joku kesäinen mätsäri vinttikoirakeskuksella.

Näköjään se joskus jotain voittikin.




Sitten oli taas syntymäpäivät, ja alkuvuosina se sai tietenkin aina koirakakkua.

Aloin olemaan kiinnostunut myös koiran kehonhallinasta ja huollosta, ja Ticokin pääsi intoiluun mukaan.


Aloitettiin myös rally-tokon harrastaminen, ja käytiin samassa treeniryhmässä useita vuosia, lopetin vasta vuonna 2016 Koirakeitaan rallytokoryhmässä viikottaisen käynnin kun muutin toiselle paikkakunalle. 


Ticolla on RTK1 , mutta avoimen luokan alussa kisaaminen valitettavasti jäi sydämen vajaatoiminnan lääkityksen vuoksi. 


Tico lempilelu oli ehdottomasti majava. Majavan kohtaloa en muista, eikä se enää ole tallella :( 


2013? aikaan tapahtui todella ikäviä juttuja, Ticon polvilumpiot olivat liian löysät ja ne piti operoida, molemmat. Toipuminen kesti tosi kauan, mutta nyt polvet ovat kuin uudet, eivätkä vaivaa millään tapaa.Leikkaus oli siis hyvä päätös, vaikka se söi paljon rahaa ja aikaa. 




Tässä kuvassa olen viimeisimpiä junior handler vuosiani koiranäyttelyissä jh-kehässä Ticon kanssa. Minun mielestä tämä kilpailu meni hyvin ja oltiin harjoiteltu paljon tietynlaista esittämistä Ticon kanssa ja sen onnistuminen näkyi myös positiviivisesti kirjallisessa arvostelussa. 

Tico ei oikein pidä uimisesta, mutta jollain ihme tuurilla tässä se ui !!!

Uskon Ticon nauttineen ainoan koiran elämästä ja olleen hyvin tyytyväinen palvelusväen huomioon, mutta kaiken muutti totaalisesti v. 2015 tämä pieni kiusa....




Onnea Tiksu 8-vuotta !

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti